Pelastaako ESG-raportointi maailman, vai onko se pelkkää viherpesua? 

Odotukset ovat korkealla, kun uusi EU:n vastuullisuusraportointidirektiivi astuu voimaan porrastetusti vuodesta 2024 alkaen. Direktiivi velvoittaa lukuisia yrityksiä kestävän kehityksen ja vastuullisuusraportoinnin piiriin. Tuntuu, että kukaan ei enää voi välttää raportointia. Vaikka raportointivelvoite ei koskisi juuri sinun liiketoimintaasi, on todennäköistä, että toimit sellaisten toimijoiden verkostossa, joita velvoite koskettaa. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, että joudut kertomaan omasta toiminnasta ja sen linkittymisestä kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen, olit sitten direktiivin piirissä tai et. 

Lisäksi rahoittajien vastuullisuusraportointivaatimukset kasvavat jatkuvasti. Useat toimijat tarkastelevat liiketoiminta vastuullisuuden näkökulmasta ja mitkä vaikutukset (etenkin negatiiviset) toiminnalla on. Useat rahoittajat, pankit ja muut tahot ovatkin jo aloittaneet selvitystyön, jossa toimijoilta kysellään raporttien ja selvitysten perään. Monesti tässä yhteydessä puhutaan nimenomaan ESG-raportoinnista, eli toiminnan ympäristö-, sosiaalis- ja hallinnollisista vaikutuksista (engl. Environment, Social, Governance). 

ESG-raportoinnin lähtökohdat ja haasteet

Mihin tämä kaikki raportointivelvollisuus johtaa? Monet haluaisivat ajatella, että raportointi mahdollistaa meille paremman läpinäkyvyyden liiketoiminnan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden vaikutuksista, mutta onko asia tosiaan näin? 

Vielä 2000-luvun alkupuolella ESG:hen liittyvät toimenpiteet olivat hyvin vähäiset. Tutkijat olivat aiheeseen toki heränneet ja etenkin investointi- ja finanssipuolella pohdittiin, kuinka kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvät aiheet vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen ja taloudelliseen suorituskykyyn tulevaisuudessa.

Olin itse Australiassa oppimassa aiheesta koulutuksen ja tutkimuksen muodossa vuonna 2011. Silloin tarkastelimme usean eri yrityksen vuosi- ja vastuullisuusraportteja arvioidaksemme, miten hyvin he kertoivat ESG-riskeistä. Oli selvää, että raportointitapa vaihteli vahvasti, ja monesti tietoa oli hyvin hankalasti löydettävissä. Tässä on tärkeää ymmärtää, että tutkimuksen tarkoitus ei ollut standardisoida ESG:tä, vaan ymmärtää, miten yritykset arvioivat liiketoimintaan kohdistuvat riskit näistä näkökulmista. 

Tässä piileekin ESG-raportointiin liittyvä ongelmallinen tarina maailman pelastajana: ESG:tä ei ole suunniteltu, tai edes tarkoitettu pelastamaan maailmaa. ESG-mittari on luotu, jotta yritykset ja investorit voivat nähdä arvioita siitä, miten yrityksen muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen.

Jokainen ymmärtää, että toimintaympäristön liiketoimintavaikutusten tarkastelu ei vielä itsessään johda siihen, että liiketoiminnassa mikään muuttuisi.

Jokainen ymmärtää, että toimintaympäristön liiketoimintavaikutusten tarkastelu ei vielä itsessään johda siihen, että liiketoiminnassa mikään muuttuisi. Jos ESG:hen liittyvää raportointia tarkastelee ilman maailmaa pelastavaa idealismia, huomaa nopeasti, että ESG-raportointi täyttää lähinnä omaa tehtäväänsä omistajien arvon- ja voitontuottajana.

Monet yritykset kertovat, että kannustavat siirtymää hiilineutraaliin, kestävämpään, kiertotaloutta tukeviin ratkaisuihin mutta myöhemmässä vaiheessa painottavat, että nämä siirtyvät saattavat heikentää yrityksen tulosta (esimerkkinä HBR:n artikkeli). Toiset yritykset ovat vielä rohkeampia ja kertovat, että muutokset esimerkiksi hiilineutraaleihin ratkaisuihin olisivat yritystoiminnalle eduksi, mutta tarkastellessa raportteja tarkemmin selviää, että he eivät itse ole luoneet minkäänlaisia kannusteita tai toimenpiteitä, joilla siirtymää pyrittäisiin nopeuttamaan tai edes kannustamaan. 

ESG:n puuttuva lisäisyys-mittari

Toinen haaste ESG:ssä on, ettei siihen ole vielä olemassa yhteisiä pelisääntöjä. Raportoinnit ja arvioinnit (rating) vaihtelevat vahvasti riippuen siitä, kuka arviointeja tekee, ja mitkä asiat ovat heille keskeisiä ja merkityksellisiä. Haastetta lisää myös se, ettei ESG-raportointi mittaa ns. lisäisyyttä. Lisäisyydellä tarkoitetaan sitä vaikuttavuutta, joka saadaan aikaiseksi esimerkiksi investoimalla takaisin liiketoimintaan, ja mitä ei olisi ollut mahdollistaa saada aikaiseksi ilman näitä investointeja. Haastetta lisää myös se, että on hyvin epätodennäköistä, että ostamalla osakkeita jostakin yrityksestä voisit vaikuttaa siihen, että yrityksen lisäisyys kasvaisi. Tämän ovat myös Kelly Born (Hewlett Foundation) ja Paul Brest (Stanford Law emeritus professori) vahvistaneet julkaisussaan vuonna 2013. Harmillisin asia on, että yritysten tuottamat ESG-raportit eivät välttämättä paranna yrityksen tulosta laisinkaan, sillä tulos paranee tekemällä, ei puhumalla tai raportoimalla. 

Mikäli haluamme sukeltaa vielä hieman synkempiin vesiin, voimme myös todeta, että pahimmissa tapauksissa ESG luo virheellisen mielikuvan siitä, että ilmastonmuutoksessa tarvittavat miljardit olisivat matkalla. Raportoinnin puuttuvat standardit mahdollistavat, että yritykset voivat valita mitä asioita he tarkastelevat. Näin ollen yritys voi päättää ESG-raportissaan tarkastella vain omaa toimintaansa ja jättää kertomatta muiden arvoketjussa toimivien toiminnasta. Näin teki mm. Coca Cola julistaessaan yhtiön olevan vesineutraali, ja jättivät raportoinnista pois mm. sokerin viljelyssä käytetyt vesivarannot. 

Ei siis ihme, että ESG saa huomattavan määrän kritiikkiä vastuullisuusasiantuntijoilta ja että monet eivät halua olla sen kanssa missään tekemisissä. Ei ole myöskään ihme, että ESG:tä verrataan moderniin viherpesuun tai se mielletään kauniiksi sanoiksi, missä teot jäävät monessa tapauksessa tekemättä. Olisinkin tästä syystä varovainen ajatuksessa, että ESG pelastaisi maailmaa, tai että se loisi oikeanlaista mielikuvaa yritysten vastuullisuustoimenpiteistä.

Oikeat mittarit oikeaan tilanteeseen

Mutta onko ESG-raportointi oikeasti paha asia? Ei mielestäni ole. ESG:llä on tärkeä rooli siinä, mihin se on luotu. On erittäin tärkeää ymmärtää ero sen välillä, että toimimme ja teemme esimerkiksi ilmastoon liittyviä tekoja ja toimenpiteitä verrattuna siihen, että mittaamme ja arvioimme ilmastonmuutoksen riskit ja mahdolliset vaikutukset yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn.

Molemmilla näkökulmilla on erittäin tärkeä rooli, kunhan ymmärrämme niiden eron. ESG-raportointi on hyödyllinen työkalu yrityksen liiketoiminnan ja kassavirran vaikutusten arvioinnissa, mutta se ei sovellu, eikä sitä ole tarkoitettu toimimaan kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan kiihdyttäjänä. Siihen löytyy huomattavasti parempia työkaluja ja malleja. Haluan myös todeta, että ESG-raportointi kipeästi kaipaisi kansainvälisesti tunnistettuja standardeja, joilla saadaan toimintaan yhteisiä pelisääntöjä ja selkeyttä.

Yksittäisen työkalun tai menetelmän irroittaminen omasta kontekstistaan on aina huono idea. ESG ei siis itsessään takaa parempaa maailmaa, eivätkä investoinnit yrityksiin, joissa ESG on korkealla tasolla, välttämättä takaa enempää lisällisyyksiä. Aiemmin ei olla oltu varmoja siitäkään, tuottaako ESG yritykselle parempaa tulosta. Pandemia kuitenkin osoitti (kuten mm. Tutkija Hanna Silvola toi esille), että yritykset joiden ESG-arvot olivat korkeat, suoriutuivat taloudellisesti paremmin. Yksi syy on, että yrityksellä on riksit paremmin hallussa, ja monesti myös pidempi aikahorisontti näköpiirissä. 

Jos ESGn rinnalle tuodaan muita maailmaa pelastavia mekanismeja, kuten säädökset, insentiivit yms, ESG auttaa yrityksiä arvioimaan ja hallinnoimaan taloudellisia riskejä, ja joissain tapauksissa sen kautta löytämään kestävämpiä ja vastuullisempia liiketoiminta mahdollisuuksia. On tärkeää huomioida, että ESG ilman kytköstä talouteen, eli viimeistä €, saattaa luoda väärinkäsityksiä. 

Keskitytään kannattavaan vastuullisuuteen

Itse, en silti ole valmis heittämään ESGtä romukoppaan. Enkä koe sitä viisaaksikaan. ESG-raportointi kaipaa standardeja ja siihen pitää selkeyden vuoksi liittää myös viimeinen euro, mutta ESG+€-laskelman tekeminen vain hauskana työpajaharjoituksena on myös mielestäni hyödytöntä, jos siitä ei seuraa oivalluksia, mitä voidaan viedä käytäntöön. Olen nähnyt monta organisaatiota, jossa ESG+€-harjoite on luonut aitoja oivalluksia ja innostusta nostamalla esiin tapoja, missä liiketoiminta ratkaisee ihmisten ja maapallon ongelmia samalla, kun se on liiketoiminnallisesti kannattavaa. Näissä tapauksissa perinteisesti riskeinä nähdyt tekijät saattavat muuttuakin mahdollisuuksiksi. Ja kun näin tapahtuu, maailmaa parantavia edistyksiä halutaankin saada aikaiseksi, koska ne luovat jälleen uusia mahdollisuuksia. 

Kuulostaako tämä liian hyvältä ollakseen totta tai jopa mahdottomalta? Jos käsi sydämellä tiedät, että kestävä, vastuullinen tulevaisuus on liiketoiminnallesi pelkkä uhka, eikä siihen liity mitään mahdollisuuksia, olet luultavasti lähestynyt asiaa virheellisesti. Kaikella osaamisella, jokaisella resurssilla ja jokaisella ihmisellä on tärkeä rooli kestävän maailman luomisessa. Kysymys ei ole, onko sinulla siinä roolia, kysymys on, oletko valmis tarttumaan haasteeseen. Me olemme valmiita auttamaan. 

Ota yhteyttä!

Lue lisää aiheesta